Lapsen puheen ja kielen kehitys herättää helposti kysymyksiä. Puhuuko lapseni riittävästi? Pitäisikö muiden jo saada hänen puheestaan paremmin selvää? Entä jos lapsi puhuu paljon, mutta ei aina tunnu ymmärtävän, mitä hänelle sanotaan?
Puheterapiaan hakeutumisen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Joskus huoli liittyy puheen tuottamiseen, joskus ymmärtämiseen, vuorovaikutukseen tai siihen, ettei lapsella vielä ole riittäviä keinoja ilmaista itseään.
Puheterapiassa ei siis harjoitella vain äänteitä. Puheterapeutti tarkastelee lapsen kommunikointia, puhetta, kieltä ja vuorovaikutusta kokonaisuutena.
Millaiset asiat voivat herättää huolta?
Lasten kehityksessä on paljon yksilöllistä vaihtelua. Yksittäinen taito tai sen puuttuminen ei vielä kerro, tarvitseeko lapsi puheterapiaa.
Tarkempaa arviota voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi silloin, kun:
- puheen kehitys käynnistyy selvästi hitaasti
- lapsella on ikään nähden vähän sanoja tai ilmauksia
- lapsen on vaikea muodostaa lauseita
- lapsen puheesta on vaikea saada selvää
- puheen ymmärtäminen vaikuttaa haastavalta
- lapsen on vaikea oppia uusia sanoja tai käsitteitä
- lapsen on vaikea kertoa asioista tai osallistua keskusteluun
- vuorovaikutukseen tai kommunikointiin liittyy haasteita
- lapsi tarvitsee puheen rinnalle muita kommunikointikeinoja
- kommunikoinnin vaikeudet aiheuttavat turhautumista tai hankaloittavat arkea
Myös vanhemman, varhaiskasvatuksen tai koulun herännyt huoli on hyvä syy tarkastella lapsen tilannetta tarkemmin.
Jos pohdit erityisesti kaksivuotiaan puheen kehitystä, lue myös artikkelimme 2-vuotias ei puhu – milloin kannattaa huolestua?.
Jos lapsenne arjessa käytetään useampaa kuin yhtä kieltä, lue myös artikkelimme Monikielisen lapsen puheen kehitys – milloin kannattaa huolestua?.
Puheen ymmärtämisen vaikeuksia voi olla vaikea huomata
Jos lapsi puhuu paljon, voi joskus tuntua yllättävältä, että hänellä voisi silti olla vaikeuksia kielen ymmärtämisessä.
Arjen tutut tilanteet tarjoavat lapselle paljon vihjeitä. Kun aikuinen sanoo aamulla “laita kengät jalkaan” samalla kun muutkin valmistautuvat lähtemään, lapsi voi päätellä tilanteesta, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Haasteet voivat tulla paremmin näkyviin silloin, kun ohje on uusi tai sisältää esimerkiksi useita asioita, käsitteitä tai tapahtumien järjestystä.
Lapsi saattaa esimerkiksi:
- seurata paljon sitä, mitä muut tekevät
- vastata kysymykseen hieman asian vierestä
- tarvita ohjeen toistamista tai näyttämistä
- ymmärtää lyhyitä tuttuja ilmaisuja paremmin kuin pidempiä ohjeita
- vaikuttaa välillä siltä, ettei kuuntele, vaikka taustalla voi olla ymmärtämisen vaikeus
Puheterapeutin arvioinnissa voidaan selvittää tarkemmin, miten lapsi ymmärtää sanoja, käsitteitä, lauseita ja erilaisia ohjeita.
Entä jos lapsen puheesta ei saa selvää?
Pienen lapsen puheen ei tarvitse kuulostaa aikuisen puheelta. Äänteet ja puhemotoriikka kehittyvät vähitellen, ja lapsen puheessa voi pitkään esiintyä erilaisia yksinkertaistumia.
Jos puhe on kuitenkin lapsen ikään nähden hyvin epäselvää tai jopa läheisten ihmisten on usein vaikea ymmärtää lasta, asiaa kannattaa selvittää.
Puheen epäselvyys voi liittyä esimerkiksi äänteiden oppimiseen, puheen äännerakenteeseen tai puheliikkeiden hallintaan. Puheterapeutti arvioi, millaisesta vaikeudesta on kyse ja tarvitseeko lapsi harjoittelua.
Kommunikointi on paljon muutakin kuin puhetta
Kaikki lapset eivät kommunikoi ensisijaisesti puheella. Lapsi voi ilmaista itseään esimerkiksi:
- katseella
- ilmeillä
- eleillä
- osoittamalla
- toiminnalla
- ääntelyllä
- kuvilla
- tukiviittomilla
- kommunikointilaitteen avulla
Näitä keinoja voidaan käyttää puheen rinnalla tai sen sijaan.
Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen tarkoituksena ei ole estää puheen kehittymistä. Niiden avulla lapselle annetaan mahdollisuus ilmaista itseään, tehdä valintoja, pyytää, kieltäytyä, kommentoida ja osallistua vuorovaikutukseen silloinkin, kun puhe ei vielä riitä.
Myös vuorovaikutusta voidaan tukea puheterapiassa
Joskus puheterapiaan tullaan ennen kaikkea vuorovaikutukseen liittyvien tavoitteiden vuoksi. Lapsen voi esimerkiksi olla vaikea:
- tehdä aloitteita toiselle ihmiselle
- ylläpitää yhteistä toimintaa
- jakaa kiinnostuksen kohteita
- ottaa vuoroja leikissä tai keskustelussa
- tulkita toisen ihmisen viestejä
- käyttää kommunikointikeinojaan erilaisissa tilanteissa
Tällöin tavoitteena ei välttämättä ole saada lasta toimimaan jollakin tietyllä tavalla, vaan löytää hänelle toimivia ja mielekkäitä tapoja olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tulla ymmärretyksi.
Mitä puheterapeutin arvioinnissa tapahtuu?
Arviointi suunnitellaan aina lapsen iän, taitojen ja tilanteen mukaan.
Puheterapeutti voi tarkastella esimerkiksi:
- puheen ymmärtämistä
- sanaston kehitystä
- lauseiden muodostamista
- puheen selkeyttä ja äänteitä
- kertomisen taitoja
- vuorovaikutusta
- leikkiä
- kommunikointikeinoja
Pienen lapsen arviointi voi tapahtua pitkälti leikin ja yhteisen toiminnan lomassa. Lisäksi vanhemmilta ja tarvittaessa varhaiskasvatuksesta tai koulusta saatava tieto on tärkeää, sillä lapsen taidot voivat näyttäytyä eri ympäristöissä eri tavoin.
Tarkoituksena ei ole etsiä lapsesta virheitä, vaan ymmärtää hänen vahvuuksiaan, tarpeitaan ja hänelle parhaiten sopivia tukikeinoja.
Puheterapia näkyy parhaimmillaan myös lapsen arjessa
Puheterapiassa voidaan harjoitella taitoja kahdestaan terapeutin kanssa, mutta lapsen kommunikointi tapahtuu suurimman osan ajasta aivan muualla: kotona, päiväkodissa, koulussa ja muiden ihmisten kanssa.
Siksi myös lapsen lähiympäristön ohjaaminen voi olla tärkeä osa kuntoutusta.
Vanhemmille, varhaiskasvatukseen tai kouluun voidaan yhdessä miettiä esimerkiksi sitä, miten:
- lapselle annetaan riittävästi aikaa vastata
- puhetta tehdään helpommaksi ymmärtää
- kuvia tai muita kommunikointikeinoja käytetään arjessa
- lapsen omiin kommunikointialoitteisiin vastataan
- harjoiteltavat taidot saadaan mukaan lapselle merkityksellisiin tilanteisiin
Tavoitteena on, etteivät uudet taidot jäisi vain terapiahuoneeseen.
Jos haluat tietää tarkemmin, miltä lasten puheterapia voi näyttää käytännössä, lue myös artikkelimme Mitä puheterapiassa tehdään?.
Milloin asia kannattaa ottaa puheeksi?
Jos lapsen puhe, kieli, kommunikointi tai vuorovaikutus mietityttää, asiasta voi keskustella esimerkiksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa tai muun lapsen kehitystä seuraavan ammattilaisen kanssa.
Apua ei tarvitse hakea vasta silloin, kun vaikeus on suuri. Jos lapsi menettää jo oppimiaan puheen, kielen tai kommunikoinnin taitoja, asiasta kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen viivyttelemättä.
Vanhemman ei myöskään tarvitse itse osata päätellä, tarvitseeko lapsi juuri puheterapiaa. Huolen esille tuominen riittää – ammattilaisten tehtävänä on arvioida, tarvitaanko tilanteessa tarkempia tutkimuksia tai tukea.
Jokaisen lapsen tilanne on erilainen
Puheterapian tarvetta ei ratkaista yhden sanamäärän, äänteen tai tarkistuslistan perusteella. Oleellista on tarkastella kokonaisuutta: miten lapsi ymmärtää, ilmaisee itseään, osallistuu vuorovaikutukseen ja pärjää kommunikoinnin avulla omassa arjessaan.
Jos jokin näistä herättää huolta, asia kannattaa ottaa puheeksi.
Kirjoittaja
Bettina Paasila
Puheterapeutti
Etsitkö tietoa puheterapiasta?
Sensis Terapia tarjoaa lasten puheterapiaa ja tukea puheen, kielen ja vuorovaikutuksen kehitykseen.