Miten puheterapiaan pääsee?

Pienen lapsen kohdalla luonteva ensimmäinen paikka on usein neuvola. Huolesta kannattaa kertoa mahdollisimman konkreettisesti. Vanhempi voi esimerkiksi kuvata:

• kuinka paljon lapsi puhuu
• miten lapsi ymmärtää puhetta
• miten hän ilmaisee tarpeitaan ja ajatuksiaan
• saavatko muut lapsen puheesta selvää
• käyttääkö lapsi eleitä tai muita kommunikointikeinoja
• millaista vuorovaikutus lapsen kanssa on
• miten mahdolliset vaikeudet näkyvät tavallisessa arjessa

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa tai koulussa, myös siellä tehdyt havainnot voivat olla hyödyllisiä. Lapsen tilannetta voidaan tämän jälkeen selvittää tarkemmin ja tarvittaessa hänet voidaan ohjata puheterapeutin arvioon tai muihin tutkimuksiin.

Jos pohdit, milloin lapsen kanssa kannattaisi hakeutua puheterapiaan, lue myös artikkelimme Milloin lapsi tarvitsee puheterapiaa?.

Puheterapeutin arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuvaa lapsen kommunikoinnin ja kielen taidoista. Lapsen tilanteesta riippuen voidaan tarkastella esimerkiksi:

• puheen ymmärtämistä
• sanastoa ja käsitteitä
• lauseiden muodostamista
• puheen selkeyttä ja äänteitä
• kertomisen taitoja
• vuorovaikutusta
• leikkiä
• kommunikointikeinoja

Arviointi ei aina tarkoita sitä, että lapsi istuu pöydän ääressä tekemässä testitehtäviä. Erityisesti pienen lapsen taitoja voidaan havainnoida leikin ja yhteisen toiminnan aikana. Vanhempien haastattelu sekä varhaiskasvatuksesta tai koulusta saatavat havainnot voivat olla tärkeä osa kokonaisuutta.

Arvioinnin perusteella mietitään, tarvitseeko lapsi puheterapiaa tai muuta tukea ja millaisista tukikeinoista hän voisi hyötyä.

Se riippuu siitä, miten puheterapia järjestetään ja kuka sen maksaa.

Julkisen terveydenhuollon kautta järjestettävään puheterapiaan tai puheterapia-arvioon ohjaudutaan terveydenhuollon oman palvelupolun mukaisesti. Jos lapsi tarvitsee pitkäkestoisempaa kuntoutusta, hänen tilanteensa voidaan arvioida terveydenhuollossa ja hänelle voidaan laatia kuntoutussuunnitelma.

Puheterapiaa voi olla mahdollista hankkia myös yksityisesti omalla kustannuksella. Tällöin käytännöt voivat olla erilaiset eikä prosessi välttämättä ole sama kuin julkisen terveydenhuollon tai Kelan järjestämässä kuntoutuksessa.

Jos olet epävarma siitä, mikä reitti sopii lapsesi tilanteeseen, asian selvittämisen voi aloittaa neuvolasta tai muusta lasta hoitavasta terveydenhuollon yksiköstä.

Osa lapsista saa puheterapiaa Kelan järjestämänä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsella on sairauteen tai vammaan liittyvä huomattava vaikeus suoriutua ja osallistua arjessa ja hän tarvitsee sen vuoksi kuntoutusta.

Kuntoutuksen tarve arvioidaan terveydenhuollossa, ja kuntoutusta varten tarvitaan asianmukainen kuntoutussuunnitelma. Varsinaista kuntoutusta haetaan Kelasta.

Kun Kela on myöntänyt puheterapian, perhe voi valita palveluntuottajan Kelan hyväksymistä palveluntuottajista myönnetyn kuntoutuksen ja Kelan ehtojen mukaisesti. Kelan päätöksessä määritellään, millaista kuntoutusta lapselle on myönnetty.

Lue lisää Kelan puheterapiasta Sensis Terapiassa.

Kun puheterapia on myönnetty ja palveluntuottajan voi valita, kannattaa etsiä terapeutti, jonka palvelut vastaavat lapsen tarpeita ja joka pystyy toteuttamaan myönnetyn terapian. Terapeutilta voi kysyä esimerkiksi:

• onko hänellä vapaita asiakaspaikkoja
• työskenteleekö hän lapsen ikäisten lasten kanssa
• onko hänellä kokemusta lapsen keskeisistä kuntoutustarpeista
• missä terapia voidaan toteuttaa
• miten yhteistyö perheen, päiväkodin tai koulun kanssa järjestyy

Hyvässä terapiassa myös lapsen ja terapeutin välinen vuorovaikutus on tärkeää. Lapsen pitäisi voida vähitellen kokea terapiatilanne turvalliseksi ja hänelle sopivaksi.

Voit tutustua Sensis Terapian lasten puheterapiaan tarkemmin palvelusivullamme.

Puheterapia ei välttämättä tapahdu vastaanotolla. Lapsen kuntoutussuunnitelmasta ja terapian järjestämistavasta riippuen käyntejä voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• terapeutin vastaanotolla
• lapsen kotona
• päiväkodissa
• koulussa
• etäyhteydellä silloin, kun se soveltuu lapsen tilanteeseen ja kuntoutuksen tavoitteisiin

Lapsen omassa arkiympäristössä toteutettavalla terapialla voi olla erityisiä hyötyjä silloin, kun tavoitteena on saada kommunikoinnin keinot toimimaan juuri niissä tilanteissa, joissa lapsi niitä päivittäin tarvitsee.

Ensimmäisillä kerroilla tutustutaan lapseen ja hänen lähiympäristöönsä. Puheterapeutti perehtyy lapsen tavoitteisiin ja aiempiin tutkimuksiin sekä keskustelee perheen kanssa siitä, millaisissa tilanteissa kommunikointi toimii hyvin ja missä tarvitaan enemmän tukea.

Samalla terapeutti tutustuu lapseen. Erityisesti pienen lapsen kanssa ei ole kiire päästä heti tekemään varsinaisia harjoituksia. Luottamuksen ja toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen on tärkeä osa kuntoutuksen alkua.

Vähitellen terapiassa etsitään lapselle sopivia tapoja harjoitella tavoitteita ja mietitään, miten samoja taitoja voidaan tukea myös tavallisessa arjessa.

Jos haluat lukea tarkemmin, millaista puheterapia käytännössä on, lue artikkelimme Mitä puheterapiassa tehdään?.

Puheterapeuttien saatavuus vaihtelee alueittain ja ajankohdittain. Jos ensimmäisellä terapeutilla ei ole mahdollisuutta ottaa uutta asiakasta, kannattaa olla yhteydessä myös muihin alueella toimiviin palveluntuottajiin.

Kelan järjestämässä kuntoutuksessa palveluntuottajia voi etsiä Kelan palveluntuottajahausta. Jos sopivaa terapeuttia on vaikea löytää, tilanteesta voi olla hyvä keskustella myös lapsen kuntoutusta seuraavan tahon kanssa.